FORMASAUN BA TEKNIKU SIRA KONABA ANALIZA DIPLOMA LEGAL SIRA HUSI PERSPEKTIVA KDL

Dili, Direção Nacional da Assessoria Jurídica e Legislação-DNAJL, hanesan instituisaun ida husi Ministério da Justiça nian ne’ebe iha k’nar atu estuda, analiza, no hakerek diploma lejislativu ida. Atu atinji k’nar hirak ne’e, instituisaun ida ne’e persiza rekursu ema ne’ebe adekuadu iha qualidade nomos quantidade.

Dalan ida, atu hasa’e qualidade ba konhesimentu husi rekursu ema nian, maka liu husi formasaun espesializada.

Haré importansia husi formasaun kapasitasaun ne’e, DNAJL servisu hamutuk ho UNICEF organiza diskusaun meza redonda durante loron rua nian laran (dia 6-7 Maiu 2014), hodi foka diskusaun ne’e ba liu oin nusa atu aplika prinsipiu-prinsipiu sira husi Konvensaun Direitu Labarik-KDL ba iha lejislasaun nasional nian.

Direitor DNAJL, Nelinho Vital informa iha abertura katak : “wainhira prepara proposta lei ida ou wainhira halo analiza ba diploma legal ida, ita hanesan ema ne’ebe hola k’nar hanesan hakerek lei (lejislador), tengki iha pensamentu ou hanoin ida ne’ebe luan ba dimensi hotu ne’ebe kontribui ba prosesu redasaun lejislativa nian.

Inklui mos atu ka’er prinsipiu internasional konaba direitus humanos nian, hanesan direitu labarik, tuir Konvensaun Direitu Labarik nian, ne’ebe Timor Leste rasik mos sai hanesan Estadu Parte ba. Tamba diploma legais sira ne’ebe ita produs ne’e, la bele kontrariu ho prinsipiu hirak ne’ebe ita ratifika ne’e, tuir Konstituisaun haruka”.

Durante loron diskusaun ne’ebe hala’o iha sala reuniaun UN Compound-Caicoli ne’e, hetan partisipasaun ativu tebes husi partisipantes sira, tantu iha diskusaun grupu ou iha atividade analiza ba lei, liu-liu ba proposta lei justisa juvenile ninian.

Partisipantes ba formasaun ne’e, aliende mai husi lejislador no tradutores DNAJL ninian, partisipa mos husi funsionariu tekniku sira husi DNDHC, DNSPRS inklui husi KNDL (Komisaun Nasional ba Direitu Labarik nian).

Iha formasaun ne’ebe fasilita husi peritu UNICEF nian ne’e, konsege identifika duni koluna balun ne’ebe sai hanesan obstaklu ba implementasaun KDL iha Timor Leste. Dezafiu hirak ne’e maka hanesan ordenamentu juridiku ba protesaun no promosaun direitu labarik seidauk kompletu, ejemplu: Lei Justisa Juvenile. Aleinde ne’e, dezafiu seluk maka hasoru hanesan, implementador lei sira la dun iha konhesimentu naton atu hala’o k’nar tuir lei haruka, nomos infrastrutura ne’ebe seidauk kompletu.

Tuir informasaun ne’ebe iha katak, atividade hanesan sei hala’o mos ba atores judisial ninian iha loron hirak tuir mai no husi parte UNICEF nian, hatudu nafatin sira nia komitmentu atu kontinua suporta ba kapasitasun rekursu humanus iha seitor justisa nian, espesial konaba promosaun no protesaun direitu labarik nian.

(Mize Correia/DNAJL).