MJ Kria Workshop Ponto Focal ba Generu

ATU rekoinese direitu ne’ebé hanesan ba feto ho mane iha Timor Leste (TL) Ministeriu Justisa Tersa (18/5) foin lalais ne’e kria workshop konabá Ponto Fokal Jeneru (PFG) iha sala reunian diresaun Nasional Terras Proriedade no Servisu Kadastrais nian Bebora Dili.

Diretur Jeral Ministeriu Justisa, Francisco Cárceres liu hosi ninia abertuda hodi reprezenta Ministra Justisa hateten, estadu Timor-Leste (TL) ratifika ona Konvensaun Internasional hitu (7), ne’ebé hanesan baze fundamental ba Direitus Umanus nian.

Tuir Cárceres Konvensaun Eliminasaun Diskriminasaun kontra Feto (CEDAW), hanesan parte ida importante ba dezenvolvimentu Direitus Humanos iha TL, tan ne’ e, TL iha obrigasaun atu implementa ida ne’ e liu husi planu polítiku no meius oi-oin hodi fo garantia ba Igualdade Jéneru iha kualker aspetu ba dezenvolvimentu nian.

Tanba ne’e TL liu husi IV Governu Konstitusional harí ona Sekretariadu de Estadu ba Promosaun Igualdade (SEPI), hodi fo atensaun espesífika ba direitu feto nian tuir Konstituisaun Rdtl Artigu 17 kona ba Igualdade entre feto ho mane.

Diretur ne’e salient mos katak, Knar Pontu Fokal Generu (PFG) Ministerio da Justisa MJ haré ba responsabilidade servisu tuir deskrisaun husi Gabinete SEPI nian nomos knár ne’ebé PFG nian atu hala’o hanesan atu integra no implementa politika Gender Mainstreaming iha Ministério nia laran. Nune’e PFG sei hala’o knár konaba monitorizasaun implementasaun programa iha Ministério nia laran tuir jeneru nian.

Haree ba assuntu ne’e tuir Diploma Ministerial No. 031/2009 Ministerio da Justica hodi responsabiliza dezenvolvimento implementasaun politika direitus humanos nian no tuir despassu nomeasaun husi Ministra Justisa iha loron 27 de Maio 2009 Pontu Fokal Generu Ministerio justisa nian mak Celito Cardoso ba iha SEPI.

Depois de nomeasaun ida ne’e Pontu Fokal konsege realiza aktividade sira iha tinan 2009 nia laran mak hanesan Halo relatoriu CEDAW nian ba assuntu lei no Justisa iha TL hodi kompleta komponente relatoriu estadu TL nian ba iha Nova Yorke.

Nia esklarese mos katak, aktividade sira seluk nebe la’o hamutuk ho SEPI mak hanesan hasai rezolusaun ida ba Direktur sira no ekipa juri nian ba rekrutamentu funsionario MJ hodi konsidera balansu Jeneru iha prosesu rekrutamentu.

Diretur ne’e esplika liutan katak, PFG sei hala’o politika kona ba jeneru nian iha Ministério nia laran, PFG mos sei halo aprosimasaun no koordena diak ho diretores nasionais konaba implementsaun, monitorizasaun no relatoriu programa sira nian nian ne’ebé hala’o iha diresaun ida-idak tuir politika jeneru.

Ema ne’ebé atu sai hanesan PFG tuir Cárceres, tenki iha kbit atu halo koordenasaun diak ho diretór sira hodi bele hetan asesu tomak ba relatoriu ne’ebé hasai husi diresaun ida-idak.

“Timor-Leste Estadu ida ne’ebé sei nurak iha mundu maibe, iha tinan walu nia laran ba harii no hametin Estadu ida ne’ e rasik, ita hotu hakarak atu reforsa liu tan ita nia maturidade polítika no institusional. Maturidade ida ne’e liu husi ita nia rekoñesimentu katak responsabilidade ba dezenvolvimentu nasional, Ita mos sei presiza nafatin apoiu husi ita nia Parseirus Dezenvolvimentu no jenerozidade internasional, maibe, ita mos tenke bókan atu assegura katak ita nia futuru no futuru ita oan no bein oan sira iha ita liman rasik,” tenik Cárceres.

Iha fatin hanesan Diretur ba Diresaun Nasional Direitus Humanus no Cidadania (DNDHC) ne’ebé sai mos hanesan Ponto Fokal Jeneru Ministeiru da Justisa nian Celito Cardoso hateten, atu jeneru ne’e lao diak iha Timor Leste, tenki presiza ema hotu nia kontribuisaun, tanba ema ida deit nia labele halo buat barak , nune’e oinsa atu habelar informasaun konaba Jeneru nian iha baze.

Iha workshop ne’ebé halao durante loron tomak ne’e ekipa ponto fokal fahe mos sertifikadu ba partisipantes besik 40.*

Ananias Babo Horta
Media Officer Gabinete Ministra Justisa